Future Boardin vuosigaalassa 2024 kuultiin paneelikeskustelu, jossa Reetta Keränen, Joshua Moorres, Saila Järvinen-Junttila ja Joni Simunaniemi pohtivat, mitä tarkoittaa horjumaton hallitustyö. Paneelin puheenjohtajana toimi Sanna Seiko Salo, joka johdatti keskustelua niin henkilökohtaisista kokemuksista kuin laajemmista trendeistä.
Horjumaton hallitustyö ei tarkoita muuttumattomuutta
Moni yhdistää horjumattomuuden jäykkyyteen, mutta paneelissa korostettiin, että se on kaikkea muuta. Horjumattomuus ei tarkoita, ettei mielipiteitä voisi muuttaa tai uusia näkökulmia tuoda pöytään. Sen sijaan kyse on arvojen ja toiminnan linjakkuudesta: siitä, että päätöksenteko perustuu selkeään visiota ja yhteiseen suuntaan.
Tekoäly keskustelukumppanina – vai pahin häiriötekijä?
Yksi paneelin yllättävimmistä tarinoista liittyi hallitustyön digitalisoitumiseen. Eräässä tapauksessa hallituksen puheenjohtaja oli kokouksiin laatinut agendan tekoälyn avulla, toimitusjohtaja valmistanut puheenvuoronsa tekoälyn tuella ja hallituksen jäsenet tehneet tiivistelmät aineistosta samalla työkalulla. Lopputuloksena syntyi keskustelu, jossa ei lopulta ollut juurikaan mieltä – tekoäly ikään kuin keskusteli itsensä kanssa ihmisten välityksellä. Tämä nosti esiin tärkeän kysymyksen: missä kulkee teknologian tukiroolin ja ihmisten aidon vuorovaikutuksen raja? Tekoälyllä on rooli hallitustyössä tulevaisuudessa, mutta liiallisella tai harkitsemattomalla käytöllä voi mennä mönkään.
Dialogi on hallitustyön ydin – mutta sitä on harjoiteltava
Reetta Keränen viittasi Arja Eirolan tutkimukseen, jonka mukaan tutkittujen hallitusten kokouksissa suurin osa keskustelusta käydään kysymys-vastaus -mallilla, jossa jäsenet kysyvät ja toimitusjohtaja vastaa. Tämä johtaa helposti pinnalliseen dialogiin, jossa syvempi ajatusten kehittäminen jää puuttumaan. Reetta toi tähän eräässä hallituksessa uuden lähestymistavan: jäsenenä hän esitti kysymyksiä muille hallituksen jäsenille toimitusjohtajan sijaan. Tämä pieni muutos synnytti aivan uudenlaista vuoropuhelua ja syvempää yhteistä ymmärrystä.
Diversiteetti on muutakin kuin sanoja – arjen pienet teot ratkaisevat
Monimuotoisuus oli yksi paneelin kantavista teemoista. Reetta kertoi tilanteesta, jossa hän oli aiemmin huomannut hallituksen jäsenen valinneen alkoholittoman juoman ravintolassa. Kun tulevaan tilaisuuteen ei ollut pienestä vinkistä huolimatta varattu alkoholitonta vaihtoehtoa, hän toi sellaisen itse mukanaan. Tilanne tulikin eteen, jolloin TJ oli hyvin kiitollinen avusta. Tämä pieni teko varmisti, että kaikki tunsivat olonsa tervetulleiksi ja tilaisuus olikin kaikkien osallistujien kannalta onnistunut. Diversiteetti ei ole vain juhlapuheiden asia, vaan arkisia valintoja, jotka heijastavat aitoa halua ymmärtää toisia ihmisiä, jotka ovat erilaisia kuin olen itse.
Nuorten osaajien tie hallituksiin on edelleen kivinen
Hallitustyö tarvitsee moninaisuutta, myös ikäjakaumassa. Paneelissa jaettiin kokemus siitä, miten nuoret, alle 40-vuotiaat osaajat eivät aina saa tilaa tuoda ideoitaan esille – joskus jopa periaatteen tasolla. Tapahtumassa kuulimme tarinan siitä, kuinka ihan periaatekysymyksenä eräälle hallitukselle ei voinut asioita esitellä tiettyä nuorempi henkilö. Tällainen asenne on suuri menetys suomalaiselle yrityskulttuurille. Nuorten asiantuntemus, energia ja uudenlaiset näkemykset voisivat tuoda paljon lisää hallitustyöhön.
Horjumaton hallitustyö syntyy avoimuudesta ja yhteistyöstä
Suomalainen hallitustyö on monella tapaa kehittynyttä, mutta kuten paneelissa todettiin, parannettavaakin löytyy. Horjumattomuus ei synny yksittäisten henkilöiden voimasta, vaan yhdessä rakennetuista arvoista, avoimuudesta ja jatkuvasta halusta kehittää toimintaa. Kun moninaisuus ja dialogi nostetaan keskiöön, hallitustyöstä tulee aidosti vaikuttavaa – ja se voi toimia mallina myös muulle yrityskulttuurille.
Kirjoittaja:
Aleksis Nokso-Koivisto
Future Boardin alumni
Päivätyössään SmoothTeam Oy:ssä hän kehittää tiimikemiaa ja on kehittänyt mm. hallitustiimi.fi -ratkaisua
Comments