EU:n whistleblower-direktiivi tuo loppuvuodesta 2021 kaikille yli 50 henkilöä työllistäville yrityksille velvollisuuden perustaa niin sanottu whistleblower-kanava. Samalla direktiivi tuo mukanaan velvollisuuden suojella väärinkäytöksiä havainneita työntekijöitä.  

Uuden lainsäädännön taustalla on tavoite tehostaa Euroopan unionin oikeuden täytäntöönpanoa sekä lisätä rikkomuksia koskevia ilmoituksia. Työntekijä usein havaitsee ensimmäisenä organisaationsa yleiseen etuun kohdistuvat uhat tai haitat, ja ilmiantajat ovat usein keskeisessä asemassa laittomuuksista ja väärinkäytöksistä ilmoittamisessa sekä myös niiden ehkäisemisessä.

Mistä tässä siis on kysymys?

Keskeinen tarkoitus uudella sääntelyllä on korruption ja rahanpesun estäminen. Käytännössä tässä on kuitenkin kyse henkilöiden suojelusta, jotta työntekijät, osakkaat ja hallituksen jäsenet uskaltaisivat ryhtyä niinkin radikaaliin toimeen kuin edustamansa yrityksen muroihin lirimiseen, jollaiseksi ainakin vääräksi osoittautuva ilmoitus voidaan yrityksessä kokea. Työnsä yhteydessä havaitun yleisen edun vastaisen epäkohdan ilmoittaminen halutaan tehdä turvalliseksi, mikä tarkoittaa käytännössä työsuhdeturvan parantamista.

Lain tarkoituksen toteuttamiseksi yrityksiä velvoitetaan perustamaan ilmiantokanava, jonka olemassaolo jo itsessään saattaa johtaa siihen, että organisaatioissa kiinnitetään jatkossa entistä enemmän huomioita yhteiskuntavastuuseen ja vastuulliseen yrityskulttuuriin.  Organisaation sisälle perustettavaan ilmoituskanavaan voivat työntekijät ja muut direktiivissä määritellyt sidosryhmät jättää ilmoituksia havaitsemistaan väärinkäytöksistä.

Yhtiön uudet velvoitteet

Direktiivi velvoittaa sekä yksityisen että julkisen sektorin organisaatioita. Yli 50 henkilöä työllistävillä organisaatiolla on jatkossa oltava ilmiantokanava, jonka kautta voi turvallisesti ilmoittaa väärinkäytöksistä tai väärinkäytösepäilyistä.

Raportointijärjestelmä on kolmiportainen: sisäinen ilmiantokanava on ensisijainen, mutta lisäksi ilmoitus pitää voida tehdä ulkoiseen viranomaisen ylläpitämään ilmoituskanavaan ja erityistapauksissa tiedotusvälineille.

Ilmoittaminen organisaation sisäisen ilmiantokanavan kautta on mahdollistettava joko kirjallisesti tai suullisesti taikka molemmin tavoin. Ilmiantokanavan tai -järjestelmän tulee mahdollistaa ilmoittaminen siten, että ilmoittajan henkilöllisyyden luottamuksellisuus suojataan, epäily tutkitaan asiallisesti ja päätöksenteko sekä koko prosessi dokumentoidaan. Ilmiantokanavaa voidaan hallinnoida organisaation toimesta itse tai se voidaan hankkia ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. Kuulostaa simppelilta, vai kuinka?

Direktiivi sisältää myös velvoitteen organisaatioille varmistua siitä, että ilmoittajaan ei kohdisteta mitään vastatoimia, kuten irtisanomista tai lomautusta, työtehtävien muuttamista ilmoittajan tahdon vastaisesti tai vaikkapa palkankorotuksen myöntämättä jättämistä. Tämä suoja on huomattavasti laajempi kuin nykyinen työsopimuslain ja vahingonkorvauslain tarjoama suoja. Direktiivissä säädetyistä oikeuksista ja oikeussuojakeinoista ei voida luopua eikä niitä voida rajoittaa millään sopimuksilla, toimintapolitiikalla, työsuhteen muodoilla tai ehdoilla eikä myöskään välityssopimuksella tai -lausekkeella.

Suomessa on jo tällä hetkellä vastatoimia koskeva kielto esimerkiksi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädännön perusteella. Lisäksi muun muassa pörssiyhtiöillä on nykyiselläänkin velvollisuus ilmoituskanavan ylläpitoon. Whistleblower-direktiivin myötä velvollisuudet laajenevat Suomessa koskemaan myös monia pk-yrityksiä, joita me futureboardilaiset usein edustamme.

Johtamisen uusi työkalu?

Yhtiön hallituksen yhtenä velvollisuutena on ennestäänkin ollut varmistaa, että operatiivinen johto on ryhtynyt toimenpiteisiin varmistaakseen compliance-menettelyiden ajantasaisuuden. Uutena velvoittena on varmistua direktiivin noudattamisesta heti sen voimaantulosta lähtien. Lisäksi hallituksen tulee varmistaa, että yhtiössä reagoidaan nopeasti ja tehokkaasti mahdollisiin väärinkäytösepäilyihin. Direktiivin noudattaminen on jatkossa hallituksen huolellisuusvelvoitteen piirissä, mikä osaltaan lisää hallituksen jäsenten vastuuta. Toimivan kanavan kautta hallituksen jäsenillä on mahdollisuus saada tietoa syvältä yrityksen sisältä, eikä kaikki informaatio suodatu toimitusjohtajan tai johtoryhmän sordiinossa. Ilmoituskanava voi tuottaa sellaistakin hyödyllistä tietoa, joka ei muuten edes kantautuisi yhtiön ylimmän johdon korviin.    

Pakollisen pahan sijaan ilmoituskanavaa voi hyödyntää yrityksen johtamisessa. Ilmoituskanava voi toimia yhtenä yrityskulttuurin mittarina, joka tuottaa tietoa hallitukselle yhtiön sisäisistä asioista. Vanha sanonta ”tieto lisää tuskaa” pitää osittain paikkansa, mutta itse näen tämän yhtenä tiedolla johtamisen keinoista, jolla yritysjohto voi ammentaa viisautta yrityksen kehittämiseen riittävän varhaisessa vaiheessa. Parhaassa tapauksessa tiedonantokanava voi tuoda hallitukselle tiedon, jolla voidaan estää uhkaava oikeudenkäynti tai vaikkapa yrityksen mainetta (ja kassaa) rasittava lähipiirihankinta.

Kirjoittajasta:

Mika Miesmäki on Asianajotoimisto Applex Oy:n osakas ja vastaa toimiston työoikeuspraktiikan toiminnasta. Hänellä reilun 10 vuoden kokemus työoikeudellisten toimeksiantojen ja yritysten muiden lakiasioiden hoitamisesta. Päivittäisessä työssään Mika neuvoo asiakasyrityksiään erilaisten kasvukipujen kanssa liiketoimintaa tukevalla otteellaan.